sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

You're nothing without friends

Hiihtoloma hurahti leppoisissa merkeissä, koirien osalta se tarkoitti tietenkin sitä, että käytiin useamman kerran koiramiittailemassa. Alkuviikosta meitä seurallaan viihdytti Henriikka ja toope Rymy. Käytiin meren jäällä käppäilemässä ja sää oli kyllä mitä mainioin!

Torstaina sain vihdoin ja viimein käyttööni oman auton, joten lähdimmekin heti Ronjan kanssa Ouluun moikkaamaan Outia ja ihanaa huskya, Sadetta. Tällä reissulla ongelmaksi koitui kuitenkin mun surkea vaatetus, kylmä tuli nimittäin aivan liian nopeasti. Tytöillä kuitenkin leikki luisti ja vauhtia piisasi.


Kolmas mainitsemisen arvoinen asia lienee se, että nyt hiihtolomalla tein päätöksen että otan ohituksissa käyttöön vastaehdollistamisen ja siinä yhteydessä korvaavan käytöksen. Optimaalinen tilannehan olisi, että koira voisi elää mutkatonta ja rentoa arkea niin tilanteessa kuin tilanteessa. Mitä tulee tuntemattomiin koiriin ja niiden ohituksiin, Ronja on hyvin epävarma. Ohituksissa siis kiihtyy, nostattaa stressihormoneja ja on "olen valmiina, jos jotain sattuu"- vaihde päällä.

Saku tyttöjen leikkejä (Zera ja Ronja)



Ronja ja Sade
Luultavasti taustalla on viime vuotinen episodi, kun lenkillä Ronjan päälle karkasi leonbergi. Mitään pahempaa ei sattunut, mutta Ronja ei osannut odottaa tilannetta (kuten en minäkään, konflikti tuli sen verran nopeasti) ja säikähti näin ollen pahasti. Koira normalisoitui välittömästi tilanteen ohimentyä, mutta pientä epävarmuutta on edelleen havaittavissa, piuhan toisessa (tyhmemmässä) päässä tosin tapahtui korjausliike "hiukka" jäljessä.. Tarkoituksena on kuitenkin muuttaa neidin ajatus siihen, että toinen koira = korvaava käytös (kontakti) = palkkio. Rustailen asiasta edistymisiä (tai takapakkeja) tännekkin, kunhan saadaan homma ensinnä rullaamaan.

Eiliseltä reissultakin on kuvia, joita lisäilen heti kun käsiini saan. Käytiin nimittäin Saran, Miskan ja Konnan kanssa pienellä ex tempore- ajelulla. Etsittiin hetken mielijohteesta vanhaa Martinniemen sahaa, vaan eipä näkynyt. Lopulta löysimme itsemme Kaakkurin koirapuistosta, jossa porukkaa oli kiitettävä määrä - kiitäkäämme sitä ihanaa auringon paistetta!

Kiitoksia vielä hyvästä lenkki- ja miittiseurasta tytöille, eiköhän oteta tässä kevään aikana uusiksi!

Onnellinen autoilija

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti